Mihin sähkön hinta on menossa?
Näin sähkömarkkina on muuttunut energiakriisin jälkeen
Sähkön hinta nousi energiakriisin aikana puheenaiheeksi lähes jokaisessa suomalaisessa kodissa, ja moni alkoi seurata sähkön hintaa päivittäin. Sen jälkeen markkina on muuttunut paljon.
Suomen tukkusähkön keskimääräinen hinta laski vuoden 2022 noin 166 eurosta megawattitunnilta 57 euroon vuonna 2023, 46 euroon vuonna 2024 ja noin 40 euroon vuonna 2025. Vuoden 2025 keskihinta oli siis noin neljänneksen vuoden 2022 tasosta. (Lähde: Energiateollisuus)
Vuosi 2026 on kuitenkin muistuttanut yhdestä sähkömarkkinan tärkeimmästä ominaisuudesta: hinnat eivät kulje suoraviivaisesti yhteen suuntaan.
Sähkö on halvempaa kuin kriisivuonna, mutta hinnat vaihtelevat
Energiakriisin poikkeuksellisista hinnoista on tultu selvästi alaspäin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sähkön hinta laskisi joka vuosi tai että yksittäisiä kalliita ajanjaksoja ei enää nähtäisi.
Suomessa sähkön keskimääräinen pörssihinta (aluehinta) tammi–kesäkuussa 2026 oli 70,8 euroa megawattitunnilta (euroa/MWh). Kuluttajalle tämä vastaa verottomana noin 7,08 senttiä kilowattitunnilta (snt/kWh). Vuoden 2025 vastaavan ajanjakson keskihinta oli 38,6 euroa megawattitunnilta. Alkuvuoden 2026 hintatasoa nosti muun muassa kylmä sää ja kasvanut sähkönkulutus.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi sähkön hintaa kannattaa tarkastella pidemmällä aikavälillä. Yksi kallis kuukausi ei tarkoita paluuta energiakriisin hintatasolle. Samoin yksi erittäin halpa kuukausi ei tarkoita, että sähkö olisi jatkossa aina halpaa.
Mikä sähkön hintaan Suomessa vaikuttaa?
Pörssisähkön hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella. Käytännössä hintaan vaikuttavat yhtä aikaa monet asiat: sää ja erityisesti lämpötila, sähkönkulutuksen määrä, tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto, ydin- ja vesivoiman saatavuus, Suomen ja naapurimaiden väliset siirtoyhteydet sekä sähkömarkkinan tilanne muualla Euroopassa sekä maailmalla jylläävät kriisit ja sodat.
Esimerkiksi kylmänä talvipäivänä sähkönkulutus voi nousta nopeasti. Tammikuussa 2026 Suomessa tehtiin uusi kaikkien aikojen sähkönkulutusennätys: kulutus nousi hetkellisesti 15 553 megawattiin. Samalla Suomen sähköntuotanto ylsi talven aikana uuteen ennätykseen. (Lähde: Fingrid)
Sähkömarkkina pystyi siis vastaamaan ennätykselliseen kulutukseen ilman energiakriisin kaltaisia hintatasoja.
Suomeen rakennetaan jatkuvasti lisää sähköntuotantoa
Yksi suurimmista muutoksista suomalaisessa sähkömarkkinassa on uuden tuotannon nopea kasvu.
Pelkästään vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla Suomen sähköjärjestelmään liitettiin 510 megawattia uutta uusiutuvaa sähköntuotantoa. Tästä 108 megawattia oli tuulivoimaa ja 402 megawattia aurinkovoimaa. (Fingrid)
Lisääntyvä tuotanto kasvattaa niiden hetkien määrää, jolloin sähköä on runsaasti saatavilla ja markkinahinta on matala. Samalla uusiutuvan tuotannon määrä vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Siksi tulevaisuuden sähkömarkkinassa voidaan nähdä samaan aikaan sekä erittäin halpoja että ajoittain hyvin kalliita hetkiä.
Hintavaihtelu ei siis ole poikkeus. Siitä on tulossa yhä tavallisempi osa sähkömarkkinaa.
Sähkön markkinahinta on laskenut kriisihuipuista
Suomen aluehinnan keskiarvo, €/MWh. Vuodet 2022–2025 ovat koko vuoden keskiarvoja; vuoden 2026 luku koskee tammi–kesäkuuta.
Vuoden 2025 tukkusähkön keskihinta oli noin neljännes energiakriisivuoden 2022 tasosta. Alkuvuosi 2026 osoittaa kuitenkin, että hintavaihtelu kuuluu edelleen sähkömarkkinaan. Lähde: Energiateollisuus/Nord Pool.
Cheap Energy mukana Helsingin Sanomien sähkösopimusvertailussa 20.8.2026. Lue juttu >>
